Synnytys on jo lähellä vai onko?

Raskausmasukuva parin viikon takaa

Raskausviikko 36+3. Ei pysty oikein mihinkään muuhun keskittämään ajatuksia kuin lähestyvään synnytykseen. Synnytys ei varsinaisesti jännitä mutta jotenkin se on viime päivät kokoajan pyörinyt mielessä. Milloin se tapahtuu? Miten se alkaa? Kuka pääsee pojille hoitajaksi? Kauankohan ollaan sairaalassa.. Miten mun koulupäivät- jääkö joku päivä välistä ja joudun käymään Tampereella korvaamassa, entä mun asiakastapaamiset, joudunko perumaan.. jne. Kaikenlaista sitä miettii.

Viikko sitten sunnuntaina itseasiassa supisteli aika kipeästikin alkuyöstä ja jouduin ottamaan särkylääkkeen. Loppujen lopuksi nukahdin ja herättyäni aamuyöstä supistelut olivat loppuneet. Silloin havahduin, etten vielä ollut pessyt kaikkia vauvan vaatteita valmiiksi enkä pakannut sairaalakassia. Hoidin nämä sitten seuraavina päivinä lähtökuntoon, niin ei tarvitse niistä enää nyt sitten stressata. Viikon verran tämän jälkeen oli ihan rauhallista supistelujen osalta. Ainut vaan, että olin ihan megaväsynyt monta päivää. En oikein jaksanut mitään tehdä. Onneksi Jukkis oli kotona ja teki monesti ruokaa.

Launtaina käytiin pitkällä kävelylenkillä ja tämän jälkeen olin ihan raato. Olisin voinut vain nukkua. Itseasiassa väsymys iski jo kesken kävelyreissun mutta välipalan ansiosta verensokeri nousi sen verran, että selvisin ihan hyvin kotiin asti. Ruokakaan ei ole useaan päivään maistunut. Eilen itseasiassa aamupuurokin maistui ihan kummalliselta, jotenkin raudanmakuiselta ja ajattelin jo, että näinköhän se synnytys sieltä kohta alkaa. Lauantai-iltana kun vielä oli ollut selänpuolella supisteluja säännöllisesti vaikkakaan ei vielä kovin kivuliaasti. Sen verran kuitenkin, että tunnistin ne oikeiksi supisteluiksi, eikä harjoitussupisteluiksi. Kipu säteili reisiin ja alavatsalle. Kerkesin jo miettiä, että näinkö sitä nyt sitten lähdetään ja huomasin valmistautuvani ajatukseen ja olevani siihen jo ihan valmis, vaikka toisaalta toivoin vauvan vielä ainakin viikon verran pysyvän masussa jotta olisi täysiaikainen. Nyt jos syntyy ennen perjantaita niin lasketaan vielä hieman ennenaikaiseksi ja tarkkana ihmisenä haluaisin jostain kumman syystä vauvan syntyvän näiden tiettyjen annettujen raamien sisäpuolella, vaikka ei se nyt herraisä ole parista päivästä tai viikosta kiinni. En usko, että vauvalla on mitään hätää jos nyt vaikka jo syntyisi.

No saa nähdä milloin sitä sitten lähdetään synnytyslaitokselle ja minkälainen reissu siitä tulee. Voihan se olla, että vielä odottelen useamman viikon ennen kuin tyyppi sieltä päättää tulla, vaikka nyt tuntuukin, että synnytys olisi lähellä. Väsymys, ruokahaluttomuus ja omituiset maut voivat olla vain ohimenevä juttu, eikä ajatuksin synnytykseen valmistautuminenkaan ole mitenkään epätavallista tässä viimeisessä kuukaudessa. Jokatapauksessa pikku mies on täysin tervetullut jos nyt sattuisikin syntymään hieman etuajassa <3 Ihana saada pitää kohta sylissä tätä pientä ihmettä.