Päivystysreissu

Pikku potilas Lastenklinikalla

Pikku Eelis tippui tänään rumpujen päälle kiipeiltyään Juhon pinnasängyn reunoilla. Otsaan tuli kolmen sentin vekki ja terkkarin päivystyksen liimaauksen kautta Lastenklinikalle seurantaan.

Jukkis lähti tälle reissulle, kun totesin, että helpompi hänen on saada pideltyä Eelis hoitotoimenpiteiden ajan paikoillaan, kuin minun ison mahani kanssa yrittää painia rimpuilevan ja huutavan pojan kanssa. Eelis kun ei ole maailman helpoin hoidettava; hän inhoaa kaikkia hoitotoimenpiteitä sydän juuriaan myöten. Jo pelkkien korvien puhdistaminen on maailman hirvein toimenpide, eikä hammashoitajakaan kovin kauaa halunnut yrittää ronkkia hysteerisen lapsen suuta :) On tullut isäänsä mummin mukaan kuulemma ;)

Mulla olisi tänään ollut maalauskurssi, mutta en sitten tietenkään mennyt kun jäin kotiin Juhon kanssa. Aika on käynyt kotona pitkäksi kun odottelee kuulumisia sairaalasta. Olen tehnyt koulujuttuja eteenpäin, vaikka ne ovat kyllä jo aika hyvällä mallilla, joten ei niistäkään hirveästi apua tähän odotteluun ole. Juho on innoissaan touhunnut yksikseen milloin mitäkin.

On niin hiljaista kun on vain yksi poju talossa, ei kuulu riitelyn tai kinastelun ääntä, eikä kovaa naurun rämäkkää ja juoksurumbaa. Televisiotakaan en jotenkin osaa tai halua alkaa katsomaan. Vauvalle tekemäni neuloskin alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, joten en ole siihenkään hommaan halunnut nyt tänään alkaa ryhtyä. Aamupäivällä sain myös pitkästä aikaa pahimmat pölyt siivottua, eikä jotenkin siivouskaan innosta, vaikka sitä hommaa vielä rästissä olisi. Itsekin olen vielä aikalailla puolikuntoinen. Ollaan koko porukka oltu kovassa flunssassa, eikä minunkaan voimat ole vielä entisellään. Väsyttää, yskittää kovin ja nenä vuotaa. Olen sitten istuskellut sohvalla ja miettinyt näitä koulujuttuja ja vähän väliä vilkuillut kännykkää sekä viestitellyt tuttujen kanssa. Nyt sitten kirjoitan tätä blogia. Kohta Juho iltapalalle ja nukkumaan. Eiköhän ne sairaalareissulaiset sieltä sitten jo ala tulla.

Lääkäri oli kuulemma Eeliksen jo tarkistanut ja todennut olevan lievä aivotärähdys, mutta halusivat pitää hänet vielä ilta yhdeksään asti tarkkailussa. En arvannut, että noin pahasta asiasta oli kyse, enkä sitä, että reissussa menisi noinkin kauan. Jukkis lähti siinä kolmen aikaan terkkarin päivystykseen ja ovat olleet koko tämän ajan syömättä. Söivät viimeksi joskus puolen päivän aikaan! Voi raukkoja! Kesärenkaatkin on meillä vielä autossa alla ja aika liukkaat ovat jo tiet..