Greetings from Finland

Redding a week ago

In my last Finnish blog post I wrote about a winter storm that surprised us here in Redding. Our landlord said that it hasn't snowed this much in 20 years here in the valley. It was exciting even for us Finns.

And actually it was Finnish Independence Day when the snow came. So we celebrated our nation's freedom in snowy California! Here in Redding we had more snow than there was in Helsinki that day.

Even though the snowy landscape was extremely beautiful I'm happy it didn't last long. We didn't come to California from Northern Europe to experience Redding's snowiest winter in 20 years! :D

Our backyard in California

Okay. We can say that the snow was like greetings from Finland. And last week we got another greeting as well from Finland. My amazing sisters had made kind of a survival kit for us and sent it to here. There was a local small newspaper, Finnish chocolates and chewing gum, children's drawings etc. It was such a joy to get these presents:) There was also a letter from Santa Claus, who by the way lives in Finland, Lapland. 

I have heard that Santa is coming by surfboard here in Cali. So we are going to San Diego on Christmas Holiday to see if that's true. Because if it's true I definitely want to see Santa with red surf suit on!

Next steps

We have been here in California for almost four months now and it has been amazing! God has already done a lot of things in our lives and we have been so thankful that we came here. 

Next step

At the same time as we're really enjoying this season of our lives we are asking what's next? What after the school? What is our next step? 

It feels like the whole world is wide open for us but at the same time it's closed. It's closed because God has not opened doors for us to go yet :) He has not shown us a green light. So we are just praying and waiting. Trusting Him.

Doves in Redding

Jukkis is now on San Francisco Outreach. He goes there once a month. He is excited about it. He loves to go to the streets and meet people. Even though the schedule of these outreach days is very long and hard, it's worth it. They go to different kind of areas and it is even little bit scary and dangerous but it's awesome. There is people to whom God wants to minister to. Jukkis and others have seen there already that God desires to show Himself to the people. God is a real, living God who loves and cares and He is powerful and willing to set people free. Jesus died for all!

Suomimaistiaiset Osa 2

Suomen talvimaisema vertailun vuoksi

Toisenlaisiakin Suomimaistiaisia saimme viime viikolla :) Ihanat siskokullat olivat taiteilleet suomalaisen selviytymispaketin. Siinä oli mm. Nurmeksen paikallinen sanomalehti: Ylä-Karjala, Faxerin Sinistä ja Salmiakkia!! Eelikselle lapsilta piirustuksia ja aivan upea itsetehty kuvakirja. Näillä sitä jaksaa taas eteenpäin :) 

Survival kit

Toisessa paketissa oli Eelikselle kirje joulupukilta ja tonttuhattu joulun rientoihin. 

Olipa mukava yllätys!

Kirje joulupukilta

Suomimaistiaisia oli myös viime maanantain Skandinaavien pikkujouluissa. Sinne oli tehty norjalaista riisipuuroa. Joka yllätysyllätys oli suomalaista riisipuuroa. Oikea voisilmä, kaneli ja sokerikin löytyi siihen höysteeksi sekä manteli puuroon piilotettuna! 

"Nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo.."

Skandinaavinen joulukuusi

Hassu oli törmätä, että tällä tavalla riisipuuroa syödään Suomen lisäksi Norjassa ja Tanskassa, mutta ruotsalaiset lisäävät tähän vielä kylmää maitoa!! Mikäs kumma tapa se semmoinen on?! ;D

Joulukuusikin oli hyvin suomalainen (?) Aito ja laiha. Eikä jenkkityylinen tuuhea keinokuusi :)

Jukkis ja Eelis mistelinoksan alla

Tarjosimme suklaata ja salmiakkia meidän sveitsiläisille ystäville. Suklaa sai tunnustusta mutta salmiakit jäivät pussiin. Piti vähän ylpeillä, että kyllä me suomalaisetkin osataan hyvää suklaata tehdä, kunnes kuulin, että Karl Fazer onkin sveitsiläissyntyisestä perheestä :D Sinne meni se elbailu :D

Lumi viikon takaa

Suomimaistiaiset Osa 1

Viime blogissa kyselin lumen perään ja sitten sitä tulikin! Vuokraisännän mukaan ei tällaista lumisadetta ole täällä laaksossa nähty 20 vuoteen.

Liikenteessä ei kovin kauaa huvittanut kesärenkailla liukastella. "Talvi todella yllätti autoilijat", niinkuin joka talvi Helsingissä :) Autot eivät päässeet mäkiä ylös ja ajonopeus oli 5 mph. Seurakunnan kokoukset olikin peruttu siltä päivältä kokonaan.

Luulin säästyväni tänä talvena tältä touhulta!!

Meidän terassilta

Gangsta ei yllättynyt

Joka tapauksessa olipahan tunnelmallista juhlia Suomen itsenäisyyspäivää ja katsoa Linnan Juhlia hiljaisessa lumimaisemassa. Onneksi kuitenkin nämä Suomimaistiaiset jäivät vain maistiaisiksi. Parin päivän kuluttua lumisateesta oli muistuttamassa enää vain kuolleet lumiukot. Nyt viikon kuluttua ei ole niitäkään, vaan aurinko taas mukavasti lämmittää.

Naapurin kissa

Aurinkoista pikkujoulua!

Sundial Bridge and the Sun

Hassua, että on jo joulukuu. Jengi kärrää joulukuusia auton katoilla ja koristelee takapihoja jouluvaloilla. Samaan aikaan appelsiinit kasvaa puissa ja ulkona voi vielä toisinaan tarjeta t-paidassa. Where is the snow?!

Appelsiineja

Kestäis varmaan aikansa tottua tällaiseen jouluun. Etelä-Kaliforniassa, San Diegossa joulupukki kuulemma tulee surffilaudan kanssa punainen märkäpuku yllään! Se on nähtävä!! :D Ollaan itse asiassa ajateltu suuntaavamme joululomalla sinne päin. Ihan kiva päästä näkemään Etelä-Kaliforniaa; Los Angeles, Las Vegas..

Viime viikon satoa

Timjami

Nyt ollaan oltu jossain Ameriikan flunssassa!! Not nice! En edes muista milloin olis tämmönen köhä ollut. Saatiin vihje, että timjami olis hyvä flunssalääke. Sitä sitten ollaan keitelty ja kyllä se helpottaa, kai. Mielenkiintoista saada tietoa luonnon lääkkehistä kun tällainen tieto ja osaaminen on päässyt hukkumaan medikalisoitumisen myötä.

Öljyvalikoima

Toinen mitä ollaan alettu opettelemaan on öljyjen käyttö ihonhoidossa. Vuosien myötä on varmasti tullut laitettua niin paljon kemikaali myrkkyjä naamaansa ihonhoidon ja meikkauksen seurauksena, ettei ihmekään jos iho vähän oireilee!

Bailey ja granaattiomena

Ihottuma käsissä on jostain syystä täällä ollessa mennyt minulla pahemmaksi. En tiedä johtuuko se ruoasta (ollaan kyllä pyritty syömään hyvälaatuista ruokaa täällä) vai vedestä.


Olen kuullut, että Jenkeissä hanavesi ei olisi kovin hyvää. Hallitus ei valvo sitä kovin tehokkaasti ja vedessä voi olla paljon hormooneja ja kemikaaleja. En kyllä tiedä onko Helsinginkään vesi kovin laadukasta.. Voi tietenkin olla. En ole ottanut selvää. Ollaan ostettu juomavesifiltteri, mutta suihkun ja kylppärin hanoihin ei olla sitä ostettu. Eeliksen kanssa tulee käsiä pestyä vähän väliä ja jos vesi on huonoa niin ei kai se ole ihmekään jos iho kutisee ja kuivuu.

Ulkoilua parin viikon takaa

Toisaalta joku sanoi, että ilma on täällä talviaikaan kuiva ja sen aiheuttavan joillekin ihottumaa. Tiedä sitä, mutta olen nyt alkanut kokeilemaan hydrokortisonin sijasta mm. laventeliöljyä. Katotaan miten se toimii.

Thanksgiving -viikko

Näkymä takapihalta

Bailey-pentu

Viime viikko meni maaseudun rauhassa. Olimme Jukkiksen koulukaverin talon - ja koiranpennun vahteina. Eikä yhtään hassumpi koti ollutkaan!

Eeliksen kanssa iltapäiväteellä

Melkein joka ilta nautittiin kuumasta ulkojakuzzista kirkkaan tähtitaivaan alla. Parina kertana otettiin myös Eelis mukaan. Oli alkuun hiukan kummissaan, mutta vaikutti tykkäävän vähän erilaisesta kylpytuokiosta.

Kiitospäivän viettoon menossa

Viime viikolla oli myös Thanksgiving -päivä. Se on kuulemma yhtä iso tai itseasiassa suurempikin juhla kuin joulu on täällä.  

Me saimme kutsun Jukkiksen toisen luokkakaverin luokse kiitospäivän viettoon. Tein sinne elämäni ensimmäisen vihreä papu laatikon. NAM! Oikeasti oli hyvää, vaikka papulaatikko ei kyllä kuulosta lainkaan herkulliselta. Ehkä englannin kielinen "green bean casserole" antaa paremman kuvan. Kuulin useammalta kehut, että parempaa kuin paikallisten :D No otin kehut vastaan, mutta ehkä ne kehut olis kuulunut reseptin tekijälle! Varsinkin kun jälkikäteen tajusin, että resepti ei ollutkaan aivan perinteinen kiitospäivän papulaatikko. Reseptin tekijä oli halunnut kokeilla jotain uutta, kyllästyttyään perinteiseen laatikkoon.

Etupihan suihkulähde

Thanksgiving-perinne on kuulemma alkanut siitä kun vuonna jotain ensimmäiset siirtolaiset tulivat Amerikkaan. Monet menehtyivät ensimmäisen vuoden aikana ruoan puutteeseen, koska oli talviaika. Tämän jälkeen intiaanit opettivat siirtolaisille kuinka kylvää ruokaa ja seuraavan vuoden sato olikin runsas. Siitä alkoi kiitospäivä-perinne. Kansa oli kiitollinen kun ruokaa riitti. Ei yhtään hassumpi syy juhlia, vai mitä?

                     

Elämästä kyllänsä saaneena

Syksy on täälläkin kääntynyt talveen. Laitan tähän kuitenkin vielä pari syksyistä kuvaa viime viikolta. Tänään ja eilen on ollut ensimmäiset oikein kylmät säät :) ja siitä uskaltaisin sanoa talven jo tulleen. Jotkut ystävistä Suomesta ovat kylläkin sanoneet, että älä sano, että on muka kylmä, kun täällä on päivällä ollut jotain 10 astetta! Mutta se tuntuu kylmältä :D vaikkei olekaan mitään verrattuna Suomen keleihin.

Talot eivät ole täällä niin lämpimiä kuin Suomessa ja siksipä varsinkin aamuisin saa pukeutua villasukkiin ja fleecepaitoihin. 

Ollaan mietitty josko Gangstallekin pitäisi ostaa paksumpi peitto, kun varastaa aina Eeliksen peitot jos vaan saa siihen tilaisuuden. Joku oli laittanut Facebookiin söpöjä kuvia, kuinka koiranpentu nukkuu lapsen kanssa päiväunet milloin missäkin asennossa. Me naurettiin, että meillä se menee niin, että Gangsta vie Eeliksen peitot ja kääriytyy niihin itsekkäästi Eeliksen jäädessä viereen ilman peiton peittoa kylmissään makoilemaan!! Reilu peli. Kääpiöpinsereistä onkin sanottu, että ne on itsekkäitä :D ai jaa!

Kirjoitin vaihteeksi myös englannin kielisen blogitekstin. Ajatuksia elämän lyhyydestä jne. Check it out! :)

On mielenkiintoista, kun Raamatussa sanotaan miten mm. Mooses, Daavid ja Job olivat kuoleman koittaessa saaneet elämästä kyllänsä. On mahtavaa ajatella, että voit elää niin täyden elämän, että sitten kun on aika lähteä niin sitä on oikeasti valmis siirtymään tästä ajasta ikuisuuteen. Ajattelepa sitä! Se on jotain, minkä haluaisin itsekin saavuttaa. Vanhana istua kiikkustuolissa ja olla niin täynnä elämää, että on saanut ihan kylläkseen ja sitten astua Taivaan kirkkauteen!


Bless, ja hauskaa joulun odotusta!

Lying on your deathbed

I'm just reading a book and the writer is asking a dangerous question: When you are lying on your deathbed and thinking about your life, what do you want to be known for? What is the most important to you then?

Mexican grandmum and a girl

I said it's a dangerous question and for that I mean that it's a little bit scary to think about these things. Life is going so fast and there is only one life that has been given to us. I'm not talking about the eternal life now. We all will live forever and the most important thing is that you decide to live your eternal life in heaven and in a relationship with God. But what I'm talking about now is that you have one life here on earth and it's right now. How are you going to live this life?

So many have come to say to me when I'm with Eelis that ”oh, I so remember that time when my children were small and now they are 17, 20 or 30 years, it was like yesterday”. And they encourage me to enjoy my daily life with Eelis. (Most of these conversations have been when I have been washing Eelis' poopy bottom in public bathrooms ;D )

One day my life has come to its end and how do I see my life then? Am I happy or am I feeling bad because of the choices I made or didn't make. It's wisdom to take a moment to look at your life from the end and work backwards. Answers to these questions can be the motivators of your life and you can start to take steps to fulfill your dreams in life. Every person has their own dreams. We are not meant to be the same. You can see this if you think that every person has their own fingerprint. We all are unique and different. We have different kind of giftings and orientations in life. Enjoy being yourself! And live your life, not the life of someone else.

This is the book I'm reading

I know it can be also a little bit overwhelming to start to think about these things but it's not my goal here. I just want to encourage you to enjoy every moment of this trip and to be brave to make good choices in life :)

Terveisiä Norjasta!

Pohjoismaalaista erämaata

Joka toinen maanantai täällä kokoontuu Nordic-ryhmä. Tämän kotiryhmän tarkoituksena on tutustuttaa skandinaavi opiskelijat toisiinsa ja rukoilla sekä ylistää yhdessä. Viime kerralla oli mielenkiintoista saada kuunnella ensimmäistä pohjoismaalaista, joka oli tullut tänne kouluun. Hän oli nyt vierailulla Reddingissä ja tämä norjalainen pastori kertoi meille tarinansa.

Hän tuli Bethelin raamattukouluun vuonna 2004, kun koulu ei ollut vielä mitenkään tunnettu kristittyjen keskuudessa. Hän oli saanut profetian, että hänen olisi hyvä tutustua kalifornialaiseen pastoriin nimeltä Bill Johnson. Tämän profetian antoi torontolainen Marc Dupont, joka tunsi sekä Bill Johnsonin, että tämän norjalaisen pastori Sverren. Profetian innoittamana, Sverre alkoi googlailla Bill Johnsonia ja Reddingiä. Netistä vaan ei oikein tahtonut löytyä mitään tietoja kyseisestä pastorista tai saati koulusta. Ainoa Bill Johnson, jonka hän oli alkuun löytänyt oli countrylaulaja :) Loppujen lopuksi Sverren kuitenkin onnistui löytää melko "kämäiset" nettisivut ja Bill Johnsonin yhteystiedot. Ystävien kummastukseksi Sverre matkusti Kaliforniaan ja otti osaa Bethelin School of Supernatural Ministryyn. Koulussa ollessaan Sverre näki näyn, että Reddingin ja Pohjosmaiden välille tulee silta, jota pitkin virtaa opiskelijoita edestakaisin ja että hän saa toimia tässä tien avaajana. Tämä näky toteutuu parasta aikaa! Pohjoismaista on jo useamman vuoden ajan matkustanut Reddingiin valtavat määrät opiskelijoita.

Sundial Bridge, Redding

No koulu oli mahtava ja takaisin Norjaan palattuaan Sverre oli rukoillut, että onko joku kenen pitäisi mennä tähän kouluun. Hetken päästä nuori 17-vuotias mies tulee kysymään, osaako hän suositella hyvää raamattukoulua. Itsekin raamattukoulun johtajana Sverre suosittelee omaa kouluaan ja sanoo sen olevan hyvä vaihtoehto, mutta että jos nuori mies haluaa osallistua parhaaseen, niin hänen tulee matkustaa Kaliforniaan asti. Sinne tämä ja eräs toinen nuori sitten matkustivat. Kolmen vuoden päästä kouluun osallistui jo 50 norjalaista.

Viime kertaisessa Nordic -illassa Sverre jakoi muitakin asioita sydämeltään. Hän mm. kertoi, että koulussa ollessaan hänen vaimonsa sairasti MS-tautia. Sverre rukoili silloin Jumalalta, että anna heillä olla varaa matkustaa tänne niin monta kertaa kuin on tarpeen, että hänen vaimonsa parantuisi. Vaimo on ollut nyt viisi vuotta täysin terve!! Ja käynyt Reddingissä muistaakseni yhdeksän kertaa.

Sverre kertoi myös parantumisista, joita hän on saanut olla näkemässä Norjassa ja muissa Pohjoismaissa. Eräälle färsaarelaiselle naiselle oli mm. kasvanut jalkapohjaluu, joka tältä oli uupunut. Sverre myös kehoitti iloitsemaan jokaisesta parantumisesta, pienestä ja suuresta. Jokainen parantuminen on nimittäin suuri ihme! Hän kertoi nuorten norjalaisten evankelistojen alkaneen sanoa, ettei tapahtunut kovin kummoista jos (vain) pääkipu väistyi tai varvas parani. Hän sanoi, että vuosia aikaisemmin heillä oli tapana mennä kadulle rukoilemaan sairaiden puolesta, eikä yhtään parantunut. Heillä oli tiedonsanoja, jopa tiesivät ihmisten nimet etukäteen, mutta kukaan ei parantunut. Nyt parantumisia tapahtuu kokoajan! Läpimurto tällä alueella on tapahtunut. Sverre toi esiin, että sellainen joka on ollut omalta osaltaan mukana tuomassa tätä läpimurtoa, osaa myös sitä arvostaa, ehkä paremmin kuin sellainen, joka vain astuu tähän läpimurtoon. Tällaista tällä kertaa.

Suomen kesä ja apila

Joka tapauksessa oli mahtava kuulla mitä Jumala tekee meidän naapurimaissa! Aika villiä. Laita vaan rohkeasti palautetta jos teksti herättää tunteita tai kysymyksiä. Tai jos sinulla on jotain mihin haluaisit Jumalan vastaavan, esim. parantumisen alueella, niin "let us now" ja me täällä Jukkiksen ja muiden kanssa rukoillaan asian puolesta.

Kotiäitinä Kaliforniassa

Moni on kysynyt, että mitä teen päivisin kun Jukkis on koulussa. Ihmeellistä, että siinä ne päivät vaan menee ilman suurempaa tylsistymistä! Eelis tietenkin pitkälti määrää päivän kulun ja rytmin. On ihana kun kerrankaan ei ole minnekään kiire ja saa kotihommatkin hyvin tehtyä.

Gangsta ja Sundial Bridge

Yleensä ottaen olen nauttinut pitkistä kävelylenkeistä. Tästä on lyhyt matka joelle ja siellä olen päässyt ihastelemaan monenlaista luonnon ihmettä. Yksi päivä satuin näkemään lammikossa 14 pientä kilpikonnaa. Ne olivat nousseet lammesta kaatuneelle puun rungolle auringon paisteesta nauttimaan. Harmi vaan, että ne olivat sen verran kaukana, ettei kuvan ottaminen kännykameralla onnistunut. Enkä viitsinyt rämpiä lähemmäs katsomaan, kun vaunut olisi pitänyt jättää tien varteen.

Kolibrejakin olen nähnyt. Se onkin yllättävän kaunis lintu ja erikoinen kyky sillä kun osaa lentää paikallaan! Joitakin hassuja lintuja tässä meidän takapihallakin on. Ollaan monesti naurettu niille Jukkiksen kanssa. Ne juosta pöyhöttävät kahdella jalalla isossa parvessa. Näyttävät niin yksinkertaisilta korkeine kauloineen. Niillä on myös joku hassu töyhtö päälaella.

Vähän isompi käpy kuin Suomessa

No joo. Niin siis mitäpä muuta kuuluu tämän kotiäidin arkeen kuin näitä luonnon ihmeitä. No aloitin kuntosalin ja onneksi se on osoittautunut Eeliksen kansa yllättävän helpoksi. Niinä aikoina kun salilla ei ole lastenhoitoa, niin olen ottanut Eeliksen salin puolelle turvaistuimeen töhöttämään :) Yllättävän moni mamma on tullut tästä antamaan positiivista palautetta. Halusipa yksi heittää”high fivet”kin kun olin hänen mielestään niin oikealla asenteella :)

Sacramento River

                          

Hyvänä kotiäitinä ;D olen tietenkin pyrkinyt tekemään ruoan valmiiksi kun Jukkis tulee koulusta. Tai no aika monesti ollaan käyty ulkona syömässä xD. Se onkin täällä yllättävän edullista Suomen hintoihin verrattuna! Ruoka on myös osoittautunut parempilaatuiseksi kuin odotin. Eikä pidä unohtaa pyykinpesua ja siivousta! Niistä on myös minun päivät tehty ja sitä touhua kyllä riitää. Shoppailut ym. ovat jääneet liian vähälle jos minulta kysytään :) Ei ole siinä touhussa ollut voitelua, vielä! Aina kun olen alkanut lappamaan vaatteita kärryyn sovitusta varten niin joko pikku herra alkaa huutamaan tai sitten sillä on kakat housussa!! No eipä tässä kovin kummoisia vaatteita ole tarvinnut käyttää. Syksykengät olisi tietenkin ihan jees kun sandaaleilla alkaa olla jo vähän liian kylmä näin marraskuun aamuina :D

Pyykinpesureissulla

Eelis vaikuttaa olevan perustyytyväinen ja iloinen lapsi. Seuraa hän kyllä tarvitsee! Ei viihdy pitkiä aikoja itsekseen. Ruoan tekokin onnistuu kun muistaa käydä säännöllisin väliajoin hänelle höpöttelemässä ja esittämässä milloin minkäkinlaista show:ta. Sosiaalisudessa on tietenkin omat vahvuutensa. Koska Eelis ei ahdistu vieraista ihmisistä, vaan päinvastoin nauttii uusista tuttavuuksista, niin olemme pystyneet hyvin osallistumaan perheenä erilaisiin seurakunnan ryhmiin ja illanistujaisiin. Eelis onkin valloittanut kaikkien sydämet <3

Sacramento River

Lassen Volcanic National Park

We spend one of our day offs going to Lassen Volcanic National Park with some of our friends from the school. It's like an hour drive from Redding. This Lassen is one of the oldest national parks in the United States.

I said to park's worker that this Lassen is a Finnish man's name and the worker explained that the park has gotten its name after Danish guy who traveled in this region back in the days. So that's why the name Lassen. (Actually he didn't understand my pronunciation first, because they say Lassen like we say Lässen ;D)







The altitude was over 8000 feet (2,5 km) so you can imagine that the view was breathtakingly beautiful! There was already little bit snow here and there and the weather was chilly.

In this park there is so many things to see but this time we decided to take a three mile hiking trip to go and see Bumpass Hell. It is the largest hydro thermal area in the park.

This Bumpass Hell, small hot springs valley was interesting. There was many hot springs and you could see the water steaming and boiling all around the valley. But the smell was awful because of the sulfur. It smelled like rotten eggs! Yak!!

The largest fumarole (geologists can explain what it is! I don't try!!) in this park is called a Big Boiler and it is the one of the hottest fumaroles in the world! They have measured the temperature has been as high as 332 ' F (161 'C)!! So you don't want to take a bath there!!

The area was named after an early settler who fallen into a boiling pool and burned leg so badly that he was forced to amputate his leg.

Eelis was also hiking :) Mainly he was sleeping in a baby carrier but when he woke up he so wanted to see what's going on. He did find his way to do this but I think this position is not so official carrying position! :D

On this area there is a lot of mountain lions and bears. Luckily or not we didn't see any of those even though some of our friends wanted to see and even prayed for that. Perhaps the prayers didn't work because some of us really prayed against this prayer!! ;D But we saw some small cute-looking hamsters or squirrels or what ever. I don't know what they were but they were funny  :)