Ultraa ja aikaeroa

Suomeen tultaessa meillä ei ollut kotia, mihin palata, mutta meidän ystävä oli jo aikaisemmin toivonut meidän saapuvan heille ja sinne Vantaalle me siis suoraan lentokentältä menimme. Ihana oli vaan chillailla siellä ja jutskailla ystävien kanssa kuulumisia sekä yrittää toipua aikaerosta. Siitä toipuminen olikin yllättävän raskasta. Väkisin alkoi illalla silmät luppasemaan ja aamuyöstä heräili kukkuilemaan. 

Eeliksen synttäreitä juhlittiin Vantaalla

Eelis 1 v.

Synttärisankari

Eeliksen kanssa aikaerosta toipuminen oli omanlaisensa juttu. Itsekseen sitä olisi ollut helpompi kääntää sisäinen kellonsa suomiaikaan, mutta vuoden ikäistä taaperoa on turha väkivalloin saada kääntämään rytmiään. Eelis vaipui aina "päiväunillaan" niin syvään "yöuneen", ettei sitä saanut mitenkään heräteltyä, vaikka kuinka yritti. Annettiin hänen sitten nukkua ja luotin, että rytmi pikkuhiljaa kääntyy. En tiedä vaikeuttiko rytmin kääntämistä myös Suomen valoisat kesäyöt. Joka tapauksessa samaan aikaan me itse yritimme väkisin pitää itseämme päivisin hereillä, jotta onnistuisi yöllä pysyä unten mailla, mutta jos Eelis on hereillä, niin ei siinä muut nuku, vaikka kuinka väsyttäisi. Tulimme sitten siihen lopputulokseen, että jos sitä meinaa jotenkin elävien kirjoissa olla, niin parempi levätä silloin kun Eelis nukkuu. Muuten sitä olisi ihan zombie, kun ei nukkuisi oikeastaan ollenkaan. Kyllä sitä oli pääkoppa vähän sekavassa olotilassa. Muistaakseni Eeliksen rytmi alkoi muutamassa päivässä kuitenkin kääntymään, mutta taisi siinä mennä parisen viikkoa, että rytmi oli oikeastaan kunnolla kääntynyt.

Kesä on kiva

Nyt on mukavaa

Hei vaan kaikille

Melko heti Suomeen tultuamme olimme viikon myös toisen ystävän kodissa, maaseudun rauhassa, tosin pääkaupunkiseudulla kuiteskin. Olimme koiran- ja talonvahtina heidän ollessaan ulkomailla. Siellä saimme nauttia kauniista luonnosta ja takapihailusta. Gangsta- koira vain ei voinut tähän talouteen tulla mukana ja jouduimme jättämään sen tämän toisen ystävän luokse. Samaan aikaan sillä oli jotain ongelmia terveyden kanssa. Se joi valtavia määriä ja tarve pissailla oli kova. Gangsta oli myös tavanomaista väsyneempi ja veltompi. Käytimme sen eläinlääkärissä tutkimuksissa, eivätkä he löytäneet mitään hälyyttävää tai selkeää syytä oireiluun. Parin viikon sisään se oli kokonaan toipunut, joten olisiko silläkin voinut olla jotain aikaeroon tai lentomatkasta palautumiseen liittyvää. Saattoihan myös se kaamea ripuli, mikä sillä oli ollut ennen lentoa, verottaa sen suolatasapainoa tai jotain ja laittaa sen kropan ihan sekaisin. En osaa sanoa, mutta onneksi toipui. 

Aikaerosta toipumisessa oli se mukava puoli, kun heräiltiin kolmen aikaan

niin jo ennen kuutta oltiin pyörälenkillä ja havainnoimassa luonnon ja ihmisten heräämistä uuteen kesäaamuun. Tällaisesta oli kiva nauttia siellä maaseudun rauhassa.

Pyörälenkki

Suomen kesä

Maaseudun rauhaa

Vanha traktori

Hyvä asia aikaerosta kärsimisessä oli myös se, kun Jukkis herättyään eräs yö kahden aikaan, alkoi surffailla netissä etsien meille sopivia puhelinliittymiä, niin siellä sattui olemaan joku Soneran yömyynti juuri sillä tunnilla. Saimme edulliseen hintaan uusimmat iPhonet hyvillä liittymillä. iPhoneja me olimme haaveilleetkin. Yes, liittymä hommattu. Kiitos Jeesus. Sitten oli vielä vuorossa mm. auto ja koti. Näin pienimmästä päästä lueteltuna. ;) Niin ja kaikki huonekalut kotiin, vaatteitakin tartti vähän lisää, tai no ei muut, mutta Eelis. Hänelle ei ollut melkeinpä yhtään lämmintä vaatetta. Olin kuullut Suomessa olleen jo kunnollisia hellepäiviä ja niinpä luulin vain saapuvani kesämaahan. Varsinkin Nurmekseen mentyämme, sain taas muistutuksen, että Suomen kesään kannattaa varautua melkeinpä talvivaattein. No ei siitä sen enempää. Kaikki kuitenkin järjestyi. Vaatteita Eelis sai jätesäkillisen ja hyviä sellaisia. Kiitos siitä mun siskolle. Lämpimiä vaatteitakin tarpeen mukaan aina löytyi. Eikä mennyt kauaa niin saatiin auto hommattua ja hyvä sellainen. Kiitos Jukkis. Ja mikä parasta, saatiin koti, oikeastaan juuri oikeaan aikaan, ja hyvä koti saatiinkiin. Kiitos siitä HOAS:lle. Kodista ja huonekalu asioista kerron joskus vähän myöhemmin. Siihenkin liittyy kaikenlaista mielenkiintoista.

Eeliksen tutkimusretki

Täällä Suomessa sitä nyt ollaan

Nurmikolla on kiva konttailla

Neuvolaan otin heti yhteyttä kun saavuimme Suomeen. Halusin heti päästä uuden raskauden vuoksi neuvolaan ja ultraan, jotta selviäisi kuinka pitkällä raskaus olisi. Jenkeissä ultrassa käynti olisi maksanut ilman vakuutusta 1000 $. Halusin myös laittaa ajan tasalle Eeliksen neuvola-asiat. Eeliksen suhteen kaikki oli ihan ok. Uuden raskauden tiimoilta, en saanutkaan ultra-aikaa niin nopeasti kuin olin toivonut. Jouduin odottamaan 20:n viikon ultraa. Minulta kysyttiin haluanko ehdottomasti päästä kehitysvammatutkimukseen ja kun sanoin, etten halua, niin minun käskettiin odottaa seuraavaa ultra-ajankohtaa, joka on viikon 20 tienoilla.  Siellä ollessani minulle kerrottiin, ettei näin pitkillä raskausviikoilla voida enää antaa tarkkaa laskettua aikaa, että minun olisi pitänyt heti Suomeen palattuani mennä ultraan. No niinhän minulla oli ollut tarkoitus ja siksi olinkin ottanut yhteyttä neuvolaan heti Suomeen palattuani, mutta minulle puhuttiin vain tästä kehitysvamman toteamisesta, ei lasketun ajan määrittämisestä, Kyllä todella harmitti, koska jos olisin tiennyt, ettei laskettua aikaa enää näillä viikoilla voi todeta, niin olisin ottanut ajan yksityiselle kun tulin Suomeen, enkä olisi kiltisti ohjeiden mukaan odotellut kunnallisen puolen seuraavaa ultra-aikaa. No ei tätä harmitusta voinut kauaa jäädä jossittelemaan. Täytyi vain elää epävarmuudessa ja varautua kuukauden heittoon lasketun ajan suhteen. Yritin ajatella, ettei ne ennen vanhaankaan ole tienneet tarkkaa laskettua aikaa. Ja hyvinhän kaikki siis menikin. Juho syntyi juuri sopivasti.

Suomiruokaa

Kaliforniassa en varsinaisesti ikävöinyt suomalaisia ruokia, mutta palattuani Suomeen huomasin kuinka kovasti kuitenkin olin joitakin ruokia kaivannut. Erityisesti hernekeitto, mitä en olisi ikinä uskonut kaipaavani, maistui niin herkulliselle. Toinen oli tietenkin ruisleipä ja juusto. Kaikkein taivaallisimmalta kuitenkin maistuivat uudet perunat ja grilliruoka, aurajuustoherkkusieniä unohtamatta.