lauantai 1. elokuuta 2015

Avaimet kadoksissa

Soosoo, ei saa hukata avaimia
Nalle avaimenperä

Maanantaina aloimme Jukkiksen kanssa miettimään, kun siskon perhe oli lähtenyt, että missä on toiset auton- ja kodin avaimet. Meillä on kahdet lähes identtiset avainniput ja nyt kun ollaan liikuttu kesällä paljon yhdessä, niin ei ole tullut kokoaikaa tarkistettua onko molemmat avaimet tallessa.

Kovin kauaa siitä ei ollut, että molemmat avaimet olivat, mutta tarkkaa päivää siitä milloin molempia olimme nähneet emme muistaneet. Muistelin kyllä, että molemmat avaimet olisivat olleet perjantaina tallessa kun siskon perhe tuli, mutta en voinut kuitenkaan olla asiasta ihan varma. Hekin muistelivat nähneensä yhdet avaimet tiskipöydällä ja toiset kaapissa, mutta oliko ne olleet yhdet ja samat avaimet vain eri paikasssa, niin siitä en ollut niinkään varma. He käyttivät välillä meidän avaimia, kun kävivät siirtämässä auton parkkikiekkoa, mutta laittoivat kyllä ne takaisin paikoilleen, joten siinä touhussa ne eivät olleet voineet hävitä. Mietin myös olisiko lapset kantaneet ne johonkin.

Kuumeisesti etsittiin kaikki mahdolliset paikat, mutta niitä ei vain löytynyt! Alkoi tulla jo tuskan hiki. Se on nimittäin vähä huonompi homma kun samassa nipussa on kodin- ja auton avaimet. Löytäjän ei tarvitsisi kuin käydä läpi lähialueen parkkikset ja kokeilla löytyisikö Skoda-autoa, jonka ovet naksahtaisivat avaimella auki. Siitä sitten vain hurauttaa auton kanssa matkaan ja jos vielä halua löytyisi niin tulla myöhemmin katsastamaan kodin avaimilla talon irtaimisto.



Tiistaiaamuna soitin sitten Löytötavaratoimistoon. En uskonut avaimia sieltä näin nopeasti löytäväni ja yllätyin positiivisesti, kun virkailija sanoi sinne tulleen kuvausta vastaava avainnippu. What?! Oikeesti! Lähdimme samantien Löytötavaratoimistoon paikan päälle katsomaan, josko ne olivat meidän avaimet. Ja olihan ne! Huhhuh. Halleluja! Kiitos Jeesus :) Onneksi on rehellisiä, toiset huomioon ottavia ihmisiä täällä maapallolla ja joku sellainen oli jaksanut nähdä palauttamisen vaivan.

Avaimet olivat kuulemma tulleet Tattarisuon bussivarikolta edellisenä päivänä. Hajuakaan ei ole, että miten ne sinne ovat joutuneet ja että missä avaimet ovat hävinneet. Tässä toki on bussien päätöspysäkki, tässä meidän talon edessä, mutta en jotenkin usko, että ne tähän talon eteen olisivat tippuneet. Julkisiakaan emme ole ihan vähään aikaan käyttäneet, en edes muista tarkalleen milloin olisimme kaikki yhdessä matkustaneet bussilla. Luulisi myös, että jos avaimet hävisivät Korkeasaarireissulla, niin ne ei bussikuskille asti kantautuisi, vaan ennemminkin sinne parkkiksen kahvilaan. Mietinkin olisiko ne voineet hävitä esimerkiksi Eiran reissulla ja joku olisi siellä antanut bussikuskille löytämänsä avaimet. Vaikeapa tätä on arvuutella. Pääasia, että löytyivät, eikä tarvitse alkaa sarjoittamaan kotiovea uudelleen!!

Pistä opetus mieleen
Päätimme ottaa asiasta opiksemme ja sovimme, että katsomme aina, että omat avaimet ovat kummallakin tallessa, vaikka tulisimme sisään vain toisilla avaimilla. Emme myöskään enää säilytä avaimia vaunujen alaosassa, vaan vetoketjullisessa vaunutaskussa. Joten jospa tää kokemus jäisi ainoaksi tällaiseksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti